itämeren ongelmia

Nykyään Itämeri on pahasti rehevöitynyt, mitä todistavat runsaat jokakesäiset leväkukinot ja veden lisääntynyt sameus. Tärkeimpänä syynä rehevöitymiseen ovat maatalouden ravinnepäästöt. Myös kalankasvatuksella ja asutuskeskuksilla on merkitystä ravinnelähteinä, joskin asutusten osalta jätevesien puhdistus on parantanut tilannetta. Yksi Suomenlahden suurimmista fosforipäästöjen tuottajista on Pietarin kaupungin käsittelemättömät jätevedet. Rehevöitymisen seurauksena pohjaan vajoavat kuolleet levät kuluttavat hajotessaan runsaasti happea, ja pohjan hapettomat alueet ovat laajentuneet. Hapettomissa oloissa pohjasta liukenee lisää ravinteita vetee mikä rehevöittää merta entisestään ja johtaa noidankehään. Nykyään pahin happikatoalue on Gotlannin ja Öölannin itäpuolella olevassa syvänteessä.
Aiemmin Itämeren eläimistöä on vaivannut ympäristömyrkkyjen kuten DDT:n, PCB:n ja elohopean kertyminen. Nämä aineet rikastuvat ravintoketjun huipulle, ja pahimmin kärsivät petokaloja syövät petoeläimet kuten merikotka ja hylkeet. Myrkyt häiritsivät lisääntymistä: hylkeet tulivat hedelmättömiksi ja lintujen munankuoret heikkenivät niin, etteivät ne kestäneet hautovan emon painoa. Sittemmin näiden myrkkyjen päästöt ovat vähentyneet (DDT:n osalta loppuneet kokonaan), minkä ansiosta hylje- ja merikotkakannat ovat elpyneet.
Itämeren tila on huolestuttanut pitkään ihmisiä, ja sen suojelemiseksi on perustettu monia organisaatioita. Osa niistä on valtiollisia ja osa perustuu ympäristöjärjestöjen työhön (esimerkiksi Greenpeace ja WWF). Lisäksi eri valtioiden ja järjestöjen yhteistyön helpottamiseksi on perustettu Helsinki-komissio.
Yksityisellä puolella suomalainen John Nurmisen Säätiö pyrkii toimimaan puhtaamman Itämeren puolesta hankkeilla, joilla on mitattava vaikutus. Ensimmäinen kohde on Pietarin jätevesien kemiallinen fosforinpuhdistusprosessi, joka on kustannustehokkain tapa auttaa Suomenlahtea verrattuna kaikkiin muihin toteutettaviin toimiin Suomessa ja Venäjällä. Hanke on kansalaisaloite, joka toteutetaan suomalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten tuella. Hanke on toteutettu yhteistyössä Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin kanssa.

Miettipääkä, Itämeren muutosta tästä,


Tähän.

Viikinmäen Jäteveden puhdistamo

Olimme tänään Viikinmäen jäteveden puhdistamolla.
Meille kerrottiin että joumavesi tulee helsinkiiin Päijänteestä ja että viemärivesi menee jäteveden puhdistamolle missä siitä eritellään kaikki liat ja sitten lasketaan mereen.

Juomavesi ja veden laatu

Pääkaupunkiseudulla asuvien juomavesi kulkee noin 120 kilometrin pituisen matkan Päijänteeltä tunnelia pitkin puhdistettavaksi vedenpuhdistuslaitoksillemme Pitkäkoskelle ja Vanhaankaupunkiin Helsingissä.
Raakaveden määrä Päijänteestä on vain sadasosa sen luontaisesta virtaamasta, joten sen ottaminen pääkaupunkiseutulaisten käyttöön ei muuta luonnon olosuhteita Päijänteen rannoilla. Raakavesi otetaan 26 metrin syvyydestä ja 350 metrin päässä rannasta, minkä ansiosta veden lämpötila pysyy tasaisena kautta vuoden. Tällä on positiivinen vaikutus veden laatuun ja verkoston kuntoon.
Vesi puhdistetaan Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksissa. Puhdistusprosessi on hallittu kokonaisuus, jota valvotaan keskistetysti.
Vedenpuhdistuslaitosten käyttölaboratorio ja kaupungin terveydensuojeluviranomainen valvovat veden laatua ja varmistavat, että se täyttää kirkkaasti sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset ja -suositukset.
Kauniainen saa kaiken, Vantaa yli 90 prosenttia ja Espoo noin 65 prosenttia vesijohtovedestään Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta. Helsinkiläisille vesijohtovettä tuotetaan sekä Vanhankaupungin että Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksilla.
Lisäksi talousvettä puhdistetaan noin 35 prosentille espoolaisista Dämmanin pintavesilaitoksella Espoossa.
Pohjavettä talousvetenään käyttää noin 6 prosenttia vantaalaisista ja 0,4 prosenttia espoolaisista.

                                                                                    [ HSY:n sivuilta ]


Kuvat : Google

Alepan reissu

Olimme muutama viikko sitten Oulunkylän Alepassa tutkimassa tuotteiden kotimaisuutta ja olivatko ne luomua.
Löysimme todella paljon kotimaisia tuotteita esimerkiksi melkein kaikki yrtit yms. olivat kotimaisia.
Melkein joka toinen tuote oli kotimainen, tai ainakin joka kolmas.
Negatiivista oli, ettei fairtrade merkillä varustettuja tuotteita ollut kauheasti.

Kuvat : Google